Olenko minä Minea?

 Ei kyllä näytä pätkääkään Minealta, vaan pikemminkin Anubikselta! Ulkomuoto vaan johdatti Egyptiin ja sitä kautta Sinuheen jne.. Anubista en kuitenkaan halunnut tehdä, koska halusin kokeilla tälläistä mekkoa, enkä usko että Anubis kulkisi ympäriinsä kukkamekossa..Minea on kyllä minun mielestäni pikemminkin pieni, urheilullinen ja kipakka,eikä siis tälläinen pitkä, hontelo, ja haaveellinen..noh, nimeä voi vielä miettiä.

Tämän nuken sain valmiiksi jo joku aika sitten, mutta nyt vasta sain otettua kuvia. Pää ja jäsenet on tehty Fimo air light-massasta, pään sisällä on foliota tukena. Olen maalannut osat akryyliväreillä ns. maalaa ja pyyhi pois -tekniikalla. Eli ohutta maalia reilusti ja epätasaisesti pintaan, odotetaan muutama sekuntti, ja sitten pyyhitään, tai oikeammin painellaan, ylimääräinen maali paperiin. On parempi tehdä monta ohutta kerrosta (aina kuivuneen maalin päälle) kuin yrittää kerralla hyvää. Päälle laitoin vielä ruskean maalikerroksen samalla tyylillä. Tämä maalaustapa on oikeastaan aika vaikea minulle..en muista edes kuinka monta kertaa olen saanut aikaiseksi värin, jonka sävy on "pultsarin maha likaisella rannalla" :D Vaikeinta tässä on siis tajuta lopettaa ajoissa!

Nuken jäsenet on yhdistetty satiininauhoilla, joiden rusetit olen vielä ommellut parilla pistolla kiinni. Liukas nauha ei pysyisi muuten rusetilla. Vartalo on ommeltu kahvilla värjätystä valkoisesta puuvillakankaasta, ja pää on kiinnitetty nauhoilla vartaloon. Laitoni puuvillanauhan reiästä läpi, ja solmin solmun joka jäi piiloon reunan alle. Nauhojen ompelu kiinni vartaloon olikin niin hankalaa että purin ja ompelin nämä pistot kolmeen kertaan, sitten en vaan enää jaksanut! Arvostan kyllä tosi paljon ihmisiä joiden ompelukset ovat ihan vimpan päälle myös nurjalta puolelta (niin kuin meidän äiti :) mutta oma kärsivällisyys nyt on mitä on, ja siihenhän tulee mekko päälle....jne
Hame on myös tehty kahvilla värjätystä valkoisesta puuvillasta. Tungin ison palan kangasta liian pieneen purkkiin kahvin kanssa, näin sain sen värjäytymään hiukan epätasaisesti ja samalla rypistymään. Kukat olen tehnyt satiininauhasta ja helmistä. Kuviot hameessa on ommeltu koneella, vapaakirjonnalla. Luonnostelin kuviot taikatussilla vähän sinne päin kankaalle, ja aloin huristella. Lähikuvasta näkee että mokoman taikatussin jäljet eivät ole vieläkään kokonaan hävinneet, ehkä joku kemiallinen reaktio kahvin kanssa? Nukke on n. 50cm pitkä, aika iso siis :)

Nämä taidenuket ovat vieneet minut mennessään, ja nyt meidän tytöt ovat saaneet minut innostumaan nukkekodin rakentamisesta..Pelastukoon ken voi!!! :) Kokeilin tehdä nukkea 1:12 koossa, mutta en tiedä vielä tuleeko siitä mitään. Pää ja jäsenet vain kutistuvat kutistumistaan eivätkä ole vieläkään kuivia! Kokeilin uutta massaa, Fimo air naturalia. Se muistuttaa paperimassaa, ja on mukavan luonnollisen tuntuista, mutta myös aika karkeaa. Mutta sen pitäisi olla myös erityisen kestävää, ja käyttöä esim. käsinukkeihin suositellaan. Kokeilut siis jatkuvat! Eilen ostin myös elämäni ensimmäistä kertaa Fimo softia, ja nyt siis pitäisi alkaa väsäillä ja paistella ruokia ym. siitä. Roikuin koko illan Youtubissa katsomassa ohjevideoita. En ollutkaan tiennyt että massan värjäykseen voi käyttää pastelliliituja, niillä saa vaikka leivästä paistetun näköisen, mielenkiintoista! Hankin myös ihanan kirjan, Maria Malmströmin "Nukkekoti Väinölän tapaan". Olen vasta aloittanut tutustumisen nukkekotiblogeihin (jollainen siis Mariallakin on täällä), ja voi HUH HUH!!! Kaikki se kekseliäisyyden ja käsityötaidon määrä saa kyllä ihmisen pään pyörälle!  Hmmm...ehkä pitää sitten aloittaa tekemään itselleenkin jotain nukketaloa..minun kärsivällisyyteni voisi riittää ehkä yhteen huoneeseen :) Mies keksi että minun pitäisi tehdä sellainen kätkijöiden koti, ehkä vanhaan matkalaukkuun...tai kastelukannuun, tai..Ja mikä parasta, kaikkien tavaroiden ei tarvitse olla 1:12 mittakaavassa, koska kätkijäthän käyttävät ihan meidän ihmisten normaalikokoisia tavaroita! Hyvä idea!