perjantai 26. helmikuuta 2010

Onneksi maailmassa tehdään hienoja juttuja

Katsoin 'Piano'-elokuvan pitkästä aikaa. Vau! Kuinka joku osaa yhdistää noin kipeästi osuvan kuvauksen lapsen maailmasta, farssiksi yltyvän komiikan ja erotiikan??!! Nainen -tietysti! :) Onneksi maailmassa on Jane Campion! Viimeksi kun katsoin elokuvan se jätti minut ihan lohduttoman surulliseksi, nyt hilpeän iloiseksi. Hyvä elokuva voi tehdä niin. Ja niin... Keitel ;)



Sitten ihan toisenlaista neroutta: 'Allakka Pullakka' Laura Ruohosen ja Erika Kovasen (Kuvitus), Otava 2004, loistavaan runokirjaan palataan aina välillä. Mitäs sanotte vaikka tästä runosta:


VARTIAISEN VAKUUTUS


Jokaista joukkoa johti

jykevä juoksiainen.

Kaikilla karvaiset koivet

ja niskassa nuori nainen.

"Ne juoksivat koillista kohti!"

vakuutti Vartiainen

- Vaajakosken valinnan tuore kesäapulainen.


(Laura Ruohonen)


:D Neroutta! Jos tartutte kirjaan niin lukekaa myös "Lammas jonka hukka peri". Loistava! Ja nyt huomaan että pitkään suunnittelemani työ, nimeltään "Sielunveljet" sopisi kuvitukseksi tähän runoon! Toinen hyvä kirja nonsense-runous rintamalta on Reetta Niemelän ja Matti Pikkujämsän (kuvitus) "Makkarapiruetti" (Otava, 2005). Esim. seuraava:


ROUVA KROKKODILLI


Tässä kirjassa näytetään, että jos rouva Krokkodilli nauraa vitseille sen täytyyy olla hyvin tarkka. Sen suu ei saa aueta liikaa. Se kantaa kaikkia pieniä krokkodillilapsia selässä ja suussa, eivätkä ne vielä jaksaisi uida kovin kauas jos putoaisivat. Rouva krokkodilli on viemässä niitä huvipuistoon. Se on luvannut joka ikiselle hattaran. Vaikka se tietääkin rahanmenoa. Kun rouva Krokkodilli laulaa tuutulaulua, sen täytyy olla hyvin varovainen, ettei pelottaisi arkoja eläimiä.


(Reetta Niemelä)


:) Onneksi maailmassa on ihmisiä jotka osaavat kirjoittaa! Viime aikoina olen taas ajatellut että päätä voisi vapaa-aikana myös täyttää ajatuksista, ajatuksista tyhjentämisen sijasta, ja aloittaa taas lukeminen. Kun opiskelin kirjallisuutta sain lukea kirjoja ihan työkseni, ja pitkän aikaa lukeminen tuntui siltä, työltä. Lapsena ja nuorena olin lukutoukka, ja kirjat olivat todella tärkeitä. Nyt kärsivällisyyteni voisi taas kestää pidempääkin tekstiä. Ainoa ongelma on se että "ihan kivaan" ei ole aikaa. Kirjan pitäisi viedä mennessään ensimmäisestä lauseesta, ensimmäinen reaktio pitäsi olla: "siis MITÄH?!". Päästä pitäisi kuulua KABOOM ja vähän savua tulisi korvista :D Kuten esim. ensimmäinen lause yhdessä lempikirjassani :

" Niin kiihkeästi Napoleon rakasti kanaa että hänen kokkinsa olivat työssä kellon ympäri." (Jeanette Winterson, Uskallus ja intohimo). Olisi tosi kiva kuulla teidän lempikirjoistanne tai elokuvista! Onko potentiaalisia KABOOM-ehdokkaita? :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti